Uutisia

Aloitussivulle

BTT Motorsportin Senioriteam eli Pertti T. Hämäläinen-Hannu Sällinen lähti ulkoiluttamaan juuri 40v täyttänyttä Skoda 1000 MBG:tä kirpeään pakkassäähän..

Valitettavasti "ulkoiluttaminen" tarkoitti tällä kertaa juuri sitä itseänsä, edellisestä kisasta oli vierähtänyt taasen jo useampia kuukausia aikaa ja Hankis oli tarkoitus aloittaa rauhassa ja kuulostella muiden vauhtia ja yötä kohti sitten kiristellä kyytiä.. Kyydin kiristely vaihtui kuitenkin hampaiden kiristelyyn ek:lla 4 Skodan riistäydyttyä 64-vuotissyntymäpäiviään viettäneen Pertin kynsistä penkan huonommalle puolelle...

Katsojien puuttuminen johti keskeytykseen ja saunan lämmitykseen.

Onneksi kuvankaunis vanhus selvisi tälläkin kertaa ilman kolhuja, ja tällä tarkoitamme Skodaa (ei millään pahalla pertti...), ja valmistautuu seuraavaksi Huhtikuun alussa tapahtuvaan San Remo Historic EM - Rallin valloitukseen...

Takaisin ylös
 

Siikaisten moottoriurheilukeskuksessa järjestettiin Sunnuntaina 20.03. 3-tunnin kestävyysajot joihin BTT Motorsportin joukkue luonnollisesti matkasi rinta kaarella ja voitto mielessä... Joukkueen kuljettajina toimivat  Jari Hämäläinen, Juki Lankinen ja Ana Pakalen, autoksi oli valittu takapihan helmien joukosta Ford WRC, omaa sukua Orion...

Lauantaipäivä kului tiimiltä rattoisasti WRC:tä rakennellessa kisakuntoon, upea punainen plyyshipenkki kultaiselta 80-luvulta löysi tiensä kuskinpaikalle, 4-pistevöiden kruunatessa turvallisuusvarustuksen, mattapunainen väri sai koristeekseen aidon Ford Motorsport- designin vannehopealla ja alumiinipellistä rakentui WRC-tyyppinen siipi peräluukun päälle.

Ja eikun kisapaikalle...  Siikaisiin saavuttuamme havaitsimme rengasvarustuksemme olevan kovin alakanttiin verrattuna muihin, nastattomat, luultavasti uudesta asti alla olleet nahkakaljut näyttivät kovin vaisuilta verrattuna toisten jopa uusiin nastapyöriin (artsi perkule...), takaluukusta löytyneet tyhjät silkosen siliät varapyörätkin osoittautuivat olevan Toyotan vanteilla.. no, saihan niistä huoltoporukalle mukavat istuimet..

Itse kisa alkoi loistavasti tiimipäällikkö Hämäläisen sukellettua hankeen jo upean kilometrin ajon jälkeen, johtopaikka oli kuulemma tukevasti hallussa suistumishetkellä.. tukevasti penkassa ollut Ford kuitenkin saatiin jatkamaan kisaa , tosin toiseksi viimeisenä... noin 25 km ajon jälkeen kohtuullisen hikinen Hämäläinen kurvasi WRC:n varikolle ja puikkoon loikkasi Pakalen...  Penkat saivat mallikkaasti kyytiä jälleen noin 6 kierroksen ajan, rata oli kiillottunut jo täysin peilipinnalle ja nastarenkailla ajaneiden kyytiin ehtiminen vaati jo melkoista yritystä, Anallahan sitä kuitenkin riittää muuallakin kuin paaritiskillä..

Kolmanteen ajovuoroon asettui Juki Lankinen joka joutui kuitenkin jo parin kierroksen jälkeen kurvaamaan varikolle tyhjenneen takarenkaan vuoksi, kuski itse ei tosin ollut moista pikkuseikkaa huomannut, pito oli kylläkin parantunut renkaan lähdettyä vanteelta, pikainen peräkontin tutkiminen tuotti tulosta kuluneen kesärenkaan löytymisen muodossa, kun pulttijakokin sattui olemaan Fordin, pääsi kisa jatkumaan...

Lankisen kurvattua pelin jälleen varikolle pääsi päällikkö itse uudestaan puikkoihin.... Seuraavaksi tarvittiinkin jo traktorin apua takaisin tielle pääsyyn... Kuuden kierroksen aikana kolme suistumista.. No, mitäpä sitä ei tekisi Kaaho-Maineen säilyttämiseksi...

Lankisen suunnattua kohti Tallinnan risteilyä kesken kisan (Vässykkä) , joutui Ana ajamaan kisan loppuun, jälleen oli katsojillakin lämmin kun nostelivat jo hieman kärsinyttä WRC:tä penkoilta ja keräilivät puskurinpalasia radalta, Kuitenkin Ford kiersi kunniakkaasti rataa vaaditut 3 tuntia ja pikku ynnäilyn jälkeen todettiin vieläpä saavutetun kokonaiskisassa kunnioitettavan 6. sijan,  jos nastattomille olisi jaettu oma palkinto, se olisi kyllä ollut meidän!

Kokonaisuutena aivan älyttömän kiva tapa harrastaa autoilua, olemattomat kulut, isolle porukalle ajanvietettä myös ratin takana, hauska tapa päästä eroon täysin palvelleesta autosta eli kisan jälkeen romumies nosteli kilpurin kyytiin ja kuljetti kuusaakosken kierrätettäväksi... Suorastaan ympäristöteko siis.... Tätä lissää!
 

Kevätloman viettopaikaksi oli valittu Historic-EM sarjan aloituskilpailu SanRemo Storico ralli, joka ajettiin huhtikuun alkupäivinä upeissa välimeren maisemissa San Remossa, Nizzan ja Genovan välimaastoissa. Kilpailuhan on ajettu aikanaan myös MM osakilpailuna mutta viime vuodet uskomattoman kauniit mutta vaativat maisemat ovat toimineet Historic-kisanäyttämönä.

Huoltoporukkamme miehityksenään Jari Hämäläinen,Harri "Extreme" Linden, Hako Turtiainen ja Mika Kortesuo matkailivat Euroopan halki ja varsinkin yli (alpit...) kisapaikalle, senioriteam valitsi herrasmiesmäisemmän ja vähemmän aamupahoinvointia aiheuttavan matkustustavan ja saapuivat kisan alla Nizzan kansainväliselle lentokentälle ja kiisivät vuokra-Kialla Italian puolelle.

Pertin ja Hanskin suorittaessa reittiin tutustumista tutustuivat huoltoveikot paikalliseen elämänmenoon, joka tuntui varsin mukavalta., aurinko paistoi, sääret olivat pitkiä ja silmät ruskeita.. olut vähintäänkin hyvää ja viini erinomaista...

Kisatapahtumat aloitettiin esikatsastuksella torstaina, tosin jo tätä ennen oltiin saatu jobinpostia italian hallituksen julistettua kansallisen surupäivän perjantaiksi Paavin hautajaisten vuoksi, näin ollen perjantain lenkki jäi pois ohjelmasta.

Esikatsastus sujui auton osalta hyvin, mielenkiinto tsekkiferraria kohtaan oli yllättävänkin suurta, näin hienoja pelejä ei liene tuolla Monacon tuntumassa juurikaan nähty aiemmin, kuljettajan varusteissa oli kuitenkin tiimille käynyt kömmähdys ajopuvun luokitusten vanhennuttua tälle kaudelle.. San Remosta moista jumppapukua tuntui olevan mahdoton löytää mutta apuun astui Kilpailijoiden yhteyshenkilönä toiminut Ranskalainen Jean Francois Fauchille joka erittäin ystävällisesti tarjoutui noutamaan Nizzasta ajopuvun, SUURKIITOS hänelle tästä.

Perjantai-iltana rallikaravaani kokoontui lähtöalueen Parc-Fermeen jossa olimme joukolla ihailemassa toinen toistaan upeampia klassikoita,  Lancia 037, Stratos, n. 40 erilaista Porschea, -31 mallin invicta, -34 mallin Lagonda, Ferrari, De Tomaso, Corvette, MK1 BDA noin joitakin mainitaksemme, kokonaisuudessaan kisaan osallistui noin puolitoistasataa autokaunotarta, unohtamatta Heikkilän Laten Trabia...

Lauantaiaamu koitti ja kisa liikkeelle, tosin herrasmiesmäisesti vasta kello 09.30, mesotkoot nuoremmat aamuhämärissä, (tai aamuhämäriin, huollon huomautus...)  Ensimmäisen siirtymän osoittautuessa jo varsinaiseksi erikoiskokeeksi, n.60km, josta ensimmäinen 10km kaupunkialueella, 40km moottoritietä tietulleineen ja viimeinen 10 mutkaista vuoristotietä tietöineen, ajoaikaa ruhtinaalliset 1h 10min....  Skodalla tämä tarkoittu jo miltei maksimisuorituskyvyn käyttöönottoa...

Ensimmäinen EK, 28km, osoittautuikin sitten Suomalaistiimeille myös viimeiseksi... 5 km ylämäkeä alkuun, ja ylämäki todella oli YLÄmäkeä riittivät possauttamaan Skodan kannentiivisteen taivaan tuuliin... Mäestä kertonee jotain se että pojat rullasivat välitietä pois pätkältä ja huolto löysi heidät noin 15km ek:lta, tämä matka oli tultu rullaamalla koneet seisautettuna....

Myös Laten Trabi hyytyi ekan pätkän maaliin, kellotus kertoi vasemman etupyörän olleen n. 20s nopeampi kuin loppuTrabin...

Sunnuntai-aamuna taivaskin itki kun joukkueemme pakkasi tavarat kärryyn ja suuntasi nokan kohti Alppeja ja kotiseutuja... Tosin majoitusvaraus "Residence due Portiin" (suosittelemme..) on tehty ensi vuodeksi joten voinemme päättää reissuraporttimme ison veden takaisen kuvernöörin sanoihin... "we´ll be back..."

Seuraavaksi tiimimme seikkaileekin etelänaapurissamme Tallinna-Rallin tiimoilla... stay tuned.
 

Jari Hämäläinen parinaan Iisakki Mäki olivat ilmoittautuneet kisaan  komialla ja leviällä BMW 325i:llä, valitettavasti auto osoitti nopeutensa jo hyvissä ajoin ennen kilpailun alkua mekaanikon lähdettyä testilenkille joka päättyi vaihdemissin seurauksena penkan huonommalle puolelle... =(

Tästä alkoi muutaman yön kestänyt pajoitus, pikku hikikarpaloita aiheutti myös kartturin puuttuva lisenssi, akk oli tavallistakin hitaampi toimissaan eikä helatorstai yhtään helpottanut tilannetta... Auto saatiin kuitenkin  ajokuntoon katsastuksen alkuun mennessä, lisenssikin tuli faksilla kilpailutoimistoon joten kaikki näytti hetken valoisammalta, varsin pian kuitenkin todettiin Bemarin vaihteiston ottaneen itseensä ulosajossa ja vaihteita löytyikin tasan 1, meinaan Nelonen... kiihtyvyys 0-100 n. 40s, huippunopeus (varsin teoreettinen) 250... Näillä eväillä startattiin kuitenkin perjantai-illan kahdelle erikoiskokeelle.

Päivän päätteeksi totesimme puuhan olevan melkoista pelleilyä ja koskapa Rantalan Ilkka oli kisan toisella BMW:llä heittänyt leikin kesken ek1 jälkeen, päätimme siirtyä keskustelemaan BMW:n rakenneratkaisuista Hotelli Stroomin baaaripöydän ääreen...

Lauantaipäivän vietimmekin kuin kunnon Suomituristit ikään, Vanhankaupungin terassit ja pitkät tallinnalaissääret tulivat tutuiksi, ihan hyvä vaihtoehto lauantaipäivän viettoon tuntui olevan sekin...

Kilpailusta itsestään voisi kyllä mainita ettei ole Tallinna kuin ennen.. perjantain kolmesta ek:sta peruttiin yksi, eli aamukahdeksalta alkaneen katsastuksen lisäksi luvassa oli 10 tuntia käkkimistä ja 8km ek:ta, LAuantai-aamun lähtö oli viety 50km päähän Raplaan josta alkoi sellainen Lentokenttäreitti ettei paremmasta väliä, EK:t olivat jopa Eestin mittapuun mukaan käsittämättömän nopeita... Täytyykin todeta lopuksi Eestin kisoja suunnitteleville Suomalaisille, että katseet kannattaa suunnata muihin osakilpailuihin, tälläisenaan Tallinna tuntuu enempikin rahankeruulta. Saaremaalle sitten Sankoin joukoin!
 

aloitussivulle...